Taannoinen Britannian sukulointi todisti tämän vanhan sanonnan paikkansa pitävyyden.
Miksi maksaisit 5 puntaa paketillisesta luomukanafileitä (kyllä, Briteissä saa kanaa luomuna!!) kun muutamalla punnalla saat kokonaisen kanan antibiooteilla täytettynä??
Kas siinäpä "anopin" kanssa väännettiin kättä, eikä pelkästään kanasta vaan kaikesta muustakin. Jos viiniä saa reiluna, luomuna ja vielä sulfiitittomana niin toki ostan sen ja maksan mielelläni enemmän; periaatteesta, kannatuksen vuoksi ja markkinoita lisätäkseni. Enkä edes maksanut, koska oli halvempaa kuin suomessa halvinkaan viini. Mutta tämä oli periaatteellinen taistelu kahden kulttuurin ja hintatason välillä. Tai vaan taistelu minun kulttuurini ja elintapojeni sekä hintatason välillä. Ja siksi rupesin pohtimaan myös tuota teini-iän kapinaa. Käykö minulle, parhaani tehneelle, niin että lapset joko hyväksyvät opettamani tavat ja suvaitsevat myös muiden niitä "vähemmän ekologisia ja eettisiä" tapoja vai kääntyvätkö he täysin minua vastaan ja elävät Atrian "lättypitsoilla". Taivas yksin tietää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti